Mitä on salaus? Miten se eroaa todennuksesta?
Määritä langattoman verkon aktiivinen WEP-avain.
WEP-avaimen muoto määritetään ohjelmiston avulla ja se varmennetaan käyttämällä joko ASCII-merkkejä (8-bittisiä) tai heksadesimaalilukuja (4-bittisiä).
Huomautus: Jos käytät aakkosnumeerista avainta ja langattomien laitteiden välillä on yhteensopivuusongelmia, voit ehkä ratkaista ongelman käyttämällä heksadesimaalimuotoista WEP-avainta.
Jos ohjelmisto ei määritä todennusmenetelmää, valitse todennusmenetelmäksi jokin seuraavista:
Kun olet tehnyt kaikki valinnat tässä ikkunassa, jatka valitsemalla Seuraava.
Huomautus: HP Jetdirect -tulostuspalvelin tukee 64-bittisten (kutsutaan toisinaan 40-bittisiksi) WEP-avainten ja 128-bittisen salauksen käyttämistä. Yhden WEP-avaimen tai useiden WEP-avainten antaminen:
Mitä on salaus? Miten se eroaa todennuksesta?
Todennus ja salaus ovat kaksi erilaista lähestymistapaa verkon turvallisuuteen. Todennuksella tunnistetaan käyttäjä tai laite, ennen kuin verkon käyttämiseen annetaan lupa. Todennus vaikeuttaa asiattomien käyttäjien pääsyä verkon resursseihin. Salaus koodaa verkossa lähetettävät tiedot, jolloin verkon salakuuntelijat eivät voi hyödyntää tietoja. Molemmat suojausmenetelmät ovat yleisiä langattomissa verkoissa, sillä asiattomien käyttäjien on suhteellisen helppo valvoa langattoman verkon tiedonsiirtoa.
Mikä on WEP? WEP (Wired Equivalent Privacy) on IEEE 802.11 -salausmenetelmä, joka muodostaa langattomaan verkkoon käytönvalvonnan ja tietosuojan perusominaisuudet. WEP-avain muistuttaa jaettua salasanaa, jota käytetään langattoman tietoliikenteen salaamiseen ja sen salauksen purkamiseen. Kun langattomassa verkossa käytetään WEP-avainta, kuhunkin verkkolaitteeseen pitää määrittää sama avain verkossa tapahtuvaa viestintää varten. Verkonvalvojan pitäisi hallita verkon WEP-avaimia.
Miten WEP-avain annetaan? WEP-avain annetaan aakkosnumeerisina merkkeinä tai heksadesimaalilukuina näyttöön tulevaan ruutuun. Kunkin WEP-avaimen pituus on joko 64 tai 128 bittiä, ja 24 bittiä avaimesta muodostetaan automaattisesti ”alustusvektorina”. Tämä merkitsee, että sinun tarvitsee antaa muut bitit: 40 bittiä 64-bittisen avaimen tapauksessa ja 104 bittiä 128-bittisen avaimen tapauksessa. Tämä tapahtuu antamalla oikea määrä aakkosnumeerisia merkkejä tai heksadesimaalilukuja.
Aakkosnumeerisen avaimen tapauksessa voidaan käyttää näppäimistön mitä tahansa merkkejä. (Ota huomioon, että isot ja pienet kirjaimet ovat eri merkkejä: ”A” on eri merkki kuin ”a”.) Sisäisesti merkit tulkitaan koodeilla, joiden pituus on 8 bittiä merkkiä kohti. Näin ollen annat 64-bittistä avainta varten 5 aakkosnumeerista merkkiä, jotka muodostavat 40 bittiä, tai 128-bittistä avainta varten 13 merkkiä, jotka muodostavat 104 bittiä. Alustusvektori huolehtii loppujen 24 bitin muodostamisesta.
Heksadesimaaliavaimen tapauksessa voi antaa vain rajoitetun määrän isoja kirjaimia (A - F) tai pieniä kirjaimia (a - f) tai numeroita (0 - 9). Kukin merkki edustaa heksadesimaalilukua. (Ota huomioon, että isot ja pienet kirjaimet eivät ole eri merkkejä: ”A” on sama kuin ”a”.) Sisäisesti merkit tulkitaan koodeilla, joiden pituus on 4 bittiä merkkiä kohti. Näin ollen annat 64-bittistä avainta varten 10 aakkosnumeerista merkkiä, jotka muodostavat 40 bittiä, tai 128-bittistä avainta varten 26 merkkiä, jotka muodostavat 104 bittiä. Alustusvektori huolehtii loppujen 24 bitin muodostamisesta.